top of page
NSB-tarinakuva.png
Search
Writer's pictureKatja Hyrynkangas

Updated: Apr 3, 2021


 

Kun Olivia oli saanut kerrottua Viljamille, kuinka hänen lukioaikainen ihastuksensa Max oli lähennellyt häntä fuksibileiden jatkoilla, oli heidän kimppakämpässään hetken aikaa hyvin hiljaista. Viljami yritti saada hakkaavaa sydäntään rauhoittumaan. Hän ei vain voinut antaa itselleen anteeksi sitä, että hän oli jättänyt Olivian yksin.


Viljami havahtui itseään kritisoivista ajatuksistaan, kun Olivian hento ääni rikkoi hiljaisuuden.


Olivia: "Mikä mussa on vialla?"


Viljami: "Sussa ei oo mitään vialla, kuinka niin?"


O: "Miksi mä sit en löydä kunnollista poikaystävää? Mussa täytyy olla jotain vialla, ei Ville muuten lykkäis mun näkemistä kerta toisensa jälkeen."


V: "Se jätkä on idiootti ja pelkuri. Sussa ei oo mitään vikaa, usko mua."


O: "Niinpä kai.."

V: "Usko mua, oikeesti. Sä oot upea! Kaunis, älykäs, hauska.. jos joku jätkä ei näe sitä, niin se on sokea idiootti!"


O: "Sä oot niin kultainen.. mä en ansaitse noin ihanaa ystävää.." V: "Höpö höpö, kyllä ansaitset."

 

Ilona: "Alahan puhua. Mikä raskaus?"


Laura: "Mä en tienny miten kertoa teille.."


L: "Se on totta.. mä oon.. raskaana.."


I: "Miten ihmeessä??"


L: "No miten raskaaksi nyt yleensäkään tullaan? Pitääks mun oikeesti pitää sulle luento kukista ja mehiläisistä, mutsi camoon!"


I: "No mä vain tarkoitin että..!"


Ilona huokaisi.



I: "Oliko se poika, jonka kanssa sä ulkona juttelit, lapsen isä?"


L: "Joo.. se on Luukas, mun poikaystävä.."


I: "Ja minkä ikäinen tämä Luukas on..?"


L: "Mitä väliä sillä edes on?? Ääh, no okei, se täytti just 20.. joo, se on mua vanhempi, entä sitten??"


Ilona yritti hengittää syvään ja laski mielessään kymmeneen.


I: "Sä olet alaikäinen ja Luukas on jo aikuinen. Se ei ole oikein."


L: "Miten muka? Ei mullakaan oo ku reilu vuosi siihen, että täytän 18. Ei meillä oikeestaan oo ku reilut 3 vuotta ikäeroa, se ei oikeesti oo ees paljon."


I: "Ehkä ei, mutta täysi-ikäisten ja alaikäisten simien suhteita ei ole perinteisesti katsottu hyvällä. Itse asiassa, minun nuoruudessani siitä saattoi joutua vankilaan."


L: "Oikeasti?? No mut onneksi enää ei joudu.. vai?"


I: "No, ei enää. Simlandin lait on muuttuneet. Mutta ei sitä edelleenkään hyvällä katsota."


L: "Ootko sä vihainen mulle..?"


I: "En mä vihainen ole.. mä vaan itse tulin niin nuorena raskaaksi, että olisin toivonut ettei teidän tarvisi miettiä niitä asioita vielä pitkään aikaan."


I: "Aiotko sä pitää tän lapsen?"


L: "Mä en todellakaan tiedä! En mä voi ruveta äidiksi näin nuorena!"


L: "Mutta toisaalta.. mä en tiedä pystyisinkö mä tekemään aborttia. Se tuntuu jotenkin tosi väärältä."


L: "Aiotko sä kertoa isälle?"


I: "En, jos sä et halua että mä kerron."


L: "Hyvä.. mä kerron sille sit ku uskallan.. eli kun helvetti jäätyy tai jotain sinnepäin.."

 

Kun Olivia heräsi seuraavana aamuna, Viljami oli keittiössä tekemässä heille aamupalaa.


O: "Huomenta! Täällä tuoksuu ihanalta."


"Niin tuoksuu," Viljami ajatteli haistellessaan Olivian hiuksia.


V: "Kunhan jotain heitin pannulle, toivottavasti maistuu. Onko sulla jo parempi fiilis?"


O: "Vähän. Ainakin mulla on ihan hirveä nälkä!"


V: "Aika hyvin tämä onnistui, vaikka itse sanonkin!"


V: "Kiva, että sullekin maistuu! Ei taidettu pahemmin syödä ennen nukkumaan menoa." O: "Paitsi se melkein puolikas mansikkakakku jonka mä vedin yksinäni ennenku sä tulit.."


O: "Kiitti vielä, että oot ollu niin hyvä ystävä."


O: "Varsinkin eilen, kun mä olin ihan hajalla. En tiedä mitä olisin tehnyt ilman sua."


V: "Eipä kestä! Oothan säkin repinyt mut vaikka minkälaisesta murheen alhosta, joten kiitos samoin. Säkin oot ollut tosi hyvä ystävä."


O: "Oon niin onnellinen, että tutustuttiin ja että sä oot mun elämässä."


V: "Samoin. Oot mulle tosi tärkeä."


O: "Vielä kun mä löytäisin yhtä ihanan poikaystävän, niin kaikki olis täydellistä!"


V: "Noh.."


V: "Tässähän mä olen."


Olivia tyrskähti.


O: "Sä oot niin hassu!"


V: "Hehheh, joo.. sellainenhan mä oon.."


O: "No mut syödään nopeesti loppuun, niin päästään lähtemään yliopistolle."




61 views0 comments
Writer's pictureKatja Hyrynkangas

Updated: Apr 3, 2021


 

Fuksiviikon ensimmäinen päivä oli mennyt hyvin ja bileissä oli ollut hauskaa.



Viljami oli koko illan kerännyt rohkeutta kertoa Olivialle tunteistaan.



Kun hän lopulta oli saanut itsensä koottua ja päätti ottaa riskin, Olivia oli kadonnut.



Hän yritti soittaa Olivialle, mutta tämä ei vastannut. Hän alkoi huolestua ja mietti kenelle voisi soittaa, mutta hän päätti sitten kuitenkin käväistä ensin heidän yhteisessä kimppakämpässään.



Ja siellähän Olivia olikin, katsomassa piirrettyjä pimeässä olohuoneessa.



Ja syömässä kakkua, joka näytti siltä että se oli juuri kaivettu lähihuoltsikan pakastealtaasta.


Viljami: "Olivia? Onko sulla kaikki hyvin? Miksi sä istut täällä pimeässä?"

Olivia: "No ei ole kaikki hyvin, kiva että huomasit."


V: "Sä katosit sieltä bileistä, mä huolestuin! Et sä voi tehdä noin!"


O: "Kai mä ny saan lähteä kotiin, ku musta tuntuu siltä!"


V: "Mä en tarkottanu sitä, sä tiedät sen. Mä huolestuin, koska sä et ilmottanut mulle mitään. Mä tulin vessasta ja sä olit kadonnut. Sulle ois voinu tapahtua vaikka mitä!"


V: "Haluatsä kertoa mulle mitä tapahtui? Miksi sä lähdit niin yhtäkkiä?"


Olivia avasi suunsa moneen kertaan vastatakseen, mutta hän ei saanut mitään sanottua. Lopulta hän purskahti itkuun.


O: "Miks mulle tehdään aina näin? Enkö mä ansaitse olla onnellinen?"


O: "Kunpa sä et ois menny sinne vessaan.. Tai kunpa me ei oltais koskaan edes lähdetty sinne jatkoille.. tai yleensäkään koko bileisiin!"


O: "Kunpa ei oltais edes muutettu Simsinkiin! Tai edes haettu yliopistoon! Kunpa mä en ois ikinä kuullutkaan avaruusteknologiasta tai edes.."


O: "Kunpa en olis ikinä ees kuullutkaan nimeä Max Ley!!"


V: "Kuka se on? Olivia, nyt oikeesti kerrot mulle mitä tapahtui!!"


O: "Max on mun lukioaikainen ihastus. Sen piti muuttaa kirjoitusten jälkeen takas Simisvaltoihin, ku sen opiskelijavaihto päättyi, mutta eilen se ilmestyi sinne bileisiin."


O: "Ville oli just laittanu mulle viestiä, että se ei ookaan tulossa ja.."


Olivian silmät kostuivat ja huulet alkoivat hennosti väpättää. Hän selvästi taisteli itkuun puhkeamista vastaan.


O: "Max ilmestyi sinne kirjaimellisesti hetkeä myöhemmin, just kun mä aloin pohtia onko Ville oikeesti odottamisen arvoinen. Jos se ei kerran meinaa ikinä uskaltaa tulla paikalle."


"Idiootti," Viljami manasi mielessään. Ilman sitä viestiä koko ilta olisi voinut sujua hyvin erilailla.


O: "Lukiossa Max ei ikinä vilkaissut muhun päinkään, joten kun se alkoi samantien flirttailemaan ja kutsumaan mua herkkupepuksi sun muuta, niin mä menin ihan hämmennyksiin."



"Sit se ihan kirjaimellisesti painoi mut seinää vasten ja tuli siihen ihan lähelle. Mä tunsin sen hengityksen mun kasvoilla. Se haisi tosi oudolle. Ei alkoholille, vaan jollekin muulle. Mä en osaa selittää sitä. Mut jotain outoa siinä oli."



"Se sanoi että se haluaa viedä mut jonnekin missä saadaan olla rauhassa. Ja sit se pussas mua, ihan tuosta vaan!"


V: "Se suuteli sua??"


O: "Nojoo! Mä en todellakaan kuvitellut ensimmäistä suudelmaani tuollaiseksi."


Viljami kiristeli hampaitaan. Ei hänkään ollut kuvitellut tämän illan menevän näin, ei sinne päinkään.


V: "Mitä sit tapahtui?"


Hän pelkäsi jo etukäteen vastausta, mutta hänen oli pakko saada tietää. Mielikuvat jostain likaisesta äijästä tukemassa kieltään hänen kauniin ja viattoman Oliviansa kurkkuun oksettivat häntä.



"Mä tönin sen kauemmaksi musta ja änkytin jotain siitä miten tää etenee nyt aivan liian nopeasti ja että tää ei tunnu musta hyvältä."


"Jessss!" Viljami tuuletti mielessään.



"Sit mä sanoin, että mä tarviin nyt tilaa ja yritin lähteä pois."


O: "Sit se.. se.."


O: "Se tarttu musta kiinni ja raahas mut ulos sieltä.. jonnekin sivukujalle.. se tyrkkäs mut roskista vasten, työnsi kädet mun paidan sisälle ja sanoi, että jos mä en anna suosiolla, niin se ottaa sit väkisin.."


V: "Eikä????"


O: "Onneks se ei tehny sen enempää, ku siihen tuli joku opiskelijaporukka joka karkotti sen tiehensä.. onneks.. mä en edes uskalla kuvitella mitä ois voinu tapahtua!"

 

Laura: "Kiitti vielä, että sä otit tän raskausuutisen näin hyvin vastaan. Mä pelkäsin vaikka mitä!"


Luukas: "Olihan siinä kieltämättä hetki sulattelemista. Mutta mä oon tästä ihan yhtä paljon vastuussa ku säkin, joten mä oon sun tukena mitä tahansa sä päätät."


Laura: "Et uskokaan miten suuri helpotus tuo on. Mä todella tarvin nyt tukea."


Luukas: "Mitä sun vanhemmat on mieltä tästä tilanteesta?"


Laura: "Mä en vähän niinku tavallaan oo kertonu niille vielä.."


Luukas: "Aijaa? Mikset?"


Laura: "Ei vaan oo ollu sopivaa hetkeä, okei? Miten tällasen asian edes voi kertoa?"


Luukas: "Kerroithan sä mulle vaikka se oli tosi pelottavaa."


Laura: "Nojoo, mut.."


Laura: "Ei se oo sama asia kuitenkaan. Ne on kuitenki mun vanhemmat. Mitä jos ne heittää mut pihalle?"


Luukas: "Meinaatko että ne oikeesti tekis niin?"


Laura: "Mä en tiedä mut.. kaikki on kai mahdollista."


Luukas: "No sit sä tuut meille. Kyllä me jotain keksitään."


Laura: "Oisko se varmasti sun porukoille ok?"


Luukas: "No siis mutsihan asuu nykyisin Simsingissä eikä sitä juuri täällä näy. Ja faija pyörii jonkun sen vanhan heilan kanssa, jonka kanssa se on "vain kavereita". Joten tuskinpa niitä hirveesti kiinnostaa."


Luukas: "Kyllä me jotenkin selvitään. Mut.. kauanko meillä.. tai siis sulla.. on aikaa päättää..?"


Laura: "On tässä useampi viikko, ei oo mikään hirvee paniikki."


Luukas: "Hyvä.. mutta tietysti se pitää varmaan ottaa huomioon, että kun toi raskaus alkaa näkymään, niin sitä ei voi enää oikein salata.."


Ilona: "ANTEEKSI MUTTA MIKÄ RASKAUS??"


66 views0 comments
Writer's pictureKatja Hyrynkangas

Updated: Apr 3, 2021


 

O: "MAX??"


Max: "Yes it's me, Max, omassa persoonassaan, in da house!"


O: "Mä.. mä luulin, että sä muutit takas Simisvaltoihin! Mitä sä teet Simsingissä?"


M: "Stuff happens, things change, suunnitelmat muuttuu! Mistäs sä tunnet meikäläisen? Mä kyllä muistaisin tollasen herkkupepun, jos me oltais tunnettu lähemminkin."


Tämä oli Olivialle täysin uusi tilanne. Hän ei ollut koskaan saanut huomiota kundeilta, eikä kukaan ollut koskaan kutsunut häntä herkkupepuksi. Eikä varsinkaan Max, hänen suurin ihastuksensa lukioajoilta, joka ei ollut ikinä edes huomannut häntä!



Hän huomasi myös olevansa valintatilanteessa. Hän oli periaatteessa tähän asti ajatellut olevansa sitoutunut Villeen, mutta jos pojalla ei ollut sen vertaa rohkeutta että olisi tullut tapaamaan häntä, niin.. Max oli tässä nyt.. ja ilmiselvästi flirttaili hänelle.. Pitäisikö hänen kerrankin elämässään vain tarttua tilaisuuteen ja toteuttaa nuoruuden suurin unelmansa?

 

Laura: "Kuule, meidän pitää jutella yhdestä jutusta.."


Laura: "Mä oon... raskaana."


Luukas: "Raskaana?? Miten ihmeessä, mehän käytettiin kumia?!"


Laura: "No kuule en tiedä! Ilmeisesti ne ei oo ihan niin luotettavia, ku me luultiin."


Luukas: "Okei, no tuota.. mitä nyt tapahtuu?"


Laura: "En mä tiedä! Mut jotain on pakko tehdä, mä oon vasta kuustoista, en mä oo vielä valmis äidiksi!"


Laura: "Miten tässä oikein kävi näin?? Mä en halua joutua tekemään tällasia päätöksiä!"


Laura: "Mä oon liian nuori tekemään tekemään näin isoja valintoja.."


Luukas: "Ei sun tarvikaan sitä yksin tehdä. Mä oon sun tukena, päätit sä mitä tahansa. Me selvitään tästä yhdessä, mä lupaan sen!"


Saara: "Laura on.. RASKAANA??"


S: "Ei tää näin voi mennä!!"


S: "Ei Laura voi tulla meistä ekana raskaaksi!"


S: "Mun on tehtävä jotain.."


Hetken päästä yläkerrassa:


S: "Mä oon valmis. Tehdään se." R: "Mitä, nyt vai? Oikeesti?"


S: "Kyllä. Mä en halua enää odottaa. Mä haluan sut tässä ja nyt."


S: "Eikä sun tarvi huolehtia ehkäisystä.. se on hoidossa.."


R: "Ai sä haluat mut tässä ja nyt?" S: "J-joo.."


R: "Tätäkö sä haluat?"

 

"Olivia, mun pitäis kertoa sulle yks juttu.."


"Olivia, mä.. mun pitäis puhua sulle yhdestä jutusta.."


"Mehän ollaan tunnettu tosi kauan.. ollaan oltu ystäviä tosi pitkään.. ja ei siinä mitään! Musta on kivaa olla sun ystävä! Mutta.."


"Mä tykkään susta. Siis oikeasti tykkään, enemmänki ku kaverina."


"Olivia, mun pitää kertoa sulle yks juttu.. mä.."


"Olivia... mä haluaisin olla sun poikaystävä. Mä haluan olla se jolle sä tekstaat sydämiä aamuisin ja hyvänyönpusuja iltaisin..mä.."


"Heiii, Olivia! Mä oon ihastunut suhun, ollut jotakuinkin sieltä asti kun tavattiin. Joten mites olis, sinä ja minä - treffeille! Miltä kuulostais?"


"Ääääh... ei tästä tuu mitään.. En mä ikinä pysty siihen!"

 

Olivia mietti kuumeisesti mitä vastaisi Maxin kysymykseen. Ei hän voisi mitenkään kertoa olleensa ihastunut tähän! Nyt jos koskaan oli esitettävä viileää.


O: "Joten ehkä me vaan ei sit törmätty niin usein. Sä olit kuitenki aina tyttöjen ympäröimä ja silleen, niin.."


O: "..kai sä et vaan sit huomannu.. mua.." M: "Harmi. Olis ollut kiva huomata sut paljon aikaisemmin."


O: "N-niinkö?" M: "Mutta onneksi mä pääsin nyt korjaamaan tämän suuren vahingon."


O: "O-oikeestiko?" M: "Tuu, mennään jonnekin, missä voidaan olla rauhassa."


O: "Ai m-" M: "Lähdetään täältä, Olga. Mä haluan sut."


O: "Mun nimi on kyllä Olivia.." M: "Niin, Olivia, tottakai! Olivia, maailman kaunein nimi.."


M: "Kaunis nimi kauniilla naisella.." O: "M-max.."


 

"Okei, NYT menet sinne ja kerrot Olivialle totuuden! Sä pystyt siihen!!"



Viljami marssi päättäväisesti takaisin juhlapaikalle, valmiina kohtaamaan ihastuksensa.



Hän skannasi huoneen läpi etsien Oliviaa katseellaan.



Olivia oli kuitenkin kadonnut kuin tuhka tuuleen.



64 views0 comments
pusukuva-cropped-grayed-pinked-cropped-logoed.jpg
trans.png
bi.png
pride.png
bottom of page