top of page
NSB-tarinakuva.png
Search
  • Writer's pictureKatja Hyrynkangas

Updated: Oct 6, 2020


 

Silja: "Sä HÄIVYIT UlKOMAILLE ja olit siellä KOKO SUN TYTTÄRES LAPSUUDEN???"


Nate: "No siis.. Tottakai se kuulostaa pahalta, ku sen tolleen muotoilee..."


S: "Se ON paha, ihan sama miten sen muotoilee!! Nate, miten sä saatoit?!"


N: "Silja.. anna mä selitän.."


S: "Musta tuntuu, että mä en enää edes tunne sua. Millainen sim tekee noin?? Anteeksi nyt vaan, mutta sun äitis oli ihan oikeassa, kun haki lähestymiskieltoa."


Nate tuijotti naista järkyttyneenä. Hän oli kuvitellut, että kaikista maailman simeistä Silja olisi ollut hänen puolellaan!


N: "No ei mullakaan ole vittu ollut helppoa! Kyllä se meidän ero otti mullakin aika helvetin koville!!"


S: "Et sä voi syyttää meidän eroa tuosta! Olin mäkin hajalla, mutta ei se oikeuta kohtelemaan omaa lastaan noin!"


N: "Ääh.. sä oot oikeessa.. ei oikeutakaan.. mä oon maailman isoin kusipää.."


S: "Hyvä että sä tajuat sen itsekin. Missä Olivia on nyt? Kevätlammella?"

 

Odoteltuaan turhaan vastausta Viljamilta, joka tuntui muutenkin kadonneen maan päältä, Olivia rohkaistui ja päätti mennä pojan luokse kylään.



Viljami oli kuitenkin hänen paras ja ainoa ystävänsä - jos siis Villeä ei laskettu.



Hän oli huojentunut löydettyään ystävänsä hengissä ja yhtenä kappaleena, mutta se tunne ei kestänyt kauaa, kun hän huomasi millaisen sotkun keskellä poika eli.


Viljami: "Mitä asiaa? Jos tulit tänne vaan arvostelemaan, niin voitkin häipyä samantien." Olivia: "En mä tullut arvostelemaan. Sä olet mulle tärkeä ja olin huolissani susta."


O: "Siis oikeesti, mä oon ollu tosi huolissani! Sä et voi tehdä mulle näin!"


O: "Meillä meni kaikki tosi hyvin ja sit sä et yhtäkkiä enää halua pitää mitään yhteyttä!"


V: "Anna anteeksi.. oon ollu paska ystävä.." O: "Tottakai annan anteeksi, mut.. mitä tapahtui? Mikä sulla on?"


V: "En mä tiedä itsekään.. Oli vaan yks huono viikko ja mä sit repsahdin oikein kunnolla.. Mä en oo halunnu nähdä sua, koska mua hävetti. En mä halunnut, että sä joudut pettymään.."


V: "Kaikki se työ mikä me tehtiin, että kumpikin sai painoa tippumaan.. ja sit mä pistin kaiken läskiksi, siis ihan kirjaimellisesti, lihomalla kuukaudessa sen kaiken takaisin. Korkojen kera tietysti."


O: "Olisit oikeasti soittanut mulle, sitä vartenhan tsemppikaverit on! Että kun yksi kaatuu, niin muut auttaa ylös!" V: "Mun olis pitänyt. Sori oikeesti, Olivia."


V: "Kyl mä sain yliopistolta kirjeen, ku sä sitä kysyit siinä viestissä.. Se on avaamattomana tuolla pöydällä, mä en vaan oo uskaltanut.." O: "Avattaisko se yhdessä?"

 

N: "Eli mulla ei tosiaan ole oikeutta mennä edes entiseen kotitalooni, koska Olivia on siellä. Mutsin kuolinpesä odottaa läpikäyntiä ja perinnönjakoa, mutta sitä on mahdotonta järjestää nyt."


S: "Hmm.. onpa kinkkinen tilanne.. mutta ei tämä näinkään voi jatkua.."


S: "Hetkonen, mulla saattaa olla idea..!"


S: "Se lähestymiskielto koskee vain sua.. mut mitä jos mä menisin tapaamaan Oliviaa?"


N: "Sinä??"


S: "Niin, miksei? Me aloitettiin se vauvaprojekti yhdessä ja me oltais myös kasvatettu Olivia yhdessä, jos ei oltais erottu. Musta melkein tuli Olivian äiti. Eikö se jo itsessään merkkaa aika paljon?"


S: "Mä tiedän, että mä sanoin että en ole enää aikoihin haaveillut lapsista.. mutta tämä jotenkin muutti nyt kaiken. Mä tunnen jotenkin mystistä yhteyttä Oliviaan, vaikka me ei ollakaan ikinä tavattu. Ymmärrätkö?"


N: "No.. kai sä sitten olet oikeassa. Kyllähän se tosi paljon asioita auttaisi, jos saisin jonkinlaisen yhteyden mun tyttäreen, muutenkin kuin asianajajan kautta."

 

V: "Hei kiitti ku tulit. Mulla ois jääny varmaan koko pääsykokeet väliin tän ahdistusjumituksen takia!" O: "No eipä kestä, sitä vartenhan ystävät on!"


O: "Sä olisit ihan varmasti tehnyt samoin mulle." V: "Tottakai! Ja mä autan sua aina, jos sä tarvit jotain. Ihan mitä tahansa."


O: "No just nyt sä voisit auttaa mua siivoamaan tän sun kämpän." V: "No en mä kyllä ihan tuota ajatellut..mut kai se on sit pakko."


O: "Mieti, me lähdetään kesäkuun alussa Simsinkiin! Ja yliopiston pääsykokeisiin! Mieti miten siistiä!!" V: "Onhan se. Pitääkin alkaa varailemaan lippuja, ei tässä ole enää kuin pari kuukautta aikaa."

 

S: "Sulle on siis oikei, että mä matkustan Kevätlammelle tapaamaan Oliviaa?"


N: "Nojoo.. ja itse asiassa se alkaa kuulostaa tosi hyvältä idealta."


S: "Mulla on muistaakseni kesäkuun alussa pari lomaviikkoa, niin silloin se varmasti onnistuis parhaiten. Ehditään valmistautumaan ja miettimään miten sen kohtaamisen sitten hoitaa."


N: "Hienoa! Oon oikeastaan tosi iloinen, että soitin sulle. Mä tosissaan tarvin apua. Ja siis.. onhan Olivia yhtälailla sunkin lapsi.."


S: "Kiva kuulla, että säkin ajattelet niin. Ajatella, parin kuukauden päästä mä tapaan ensimmäistä kertaa meidän tyttären, jonka olemassaolosta en hetki sitten edes tiennyt mitään!"


64 views0 comments
  • Writer's pictureKatja Hyrynkangas

Updated: Oct 6, 2020



 

Silja: "Uskomatonta! Kaikki nämä vuodet ja meillä olis voinut olla yhteinen lapsi!"


Nate ei voinut kuin nyökytellä. Hän oli monesti miettinyt samaa. Entä jos hän olisi mennyt Siljan kanssa naimisiin ja he olisivat kasvattaneet Olivian yhdessä..olisivatko he onnellisia..?



Siljan päivitellessä juuri kuulemiaan uutisia Nate katseli tätä mietteliäänä. Hän alkoi taas muistaa miksi hän oli aikanaan naiseen rakastunut.


N: "Niinpä, niinpä.. Mutta mitäs sun elämään kuuluu? Tai siis sun..rakkauselämään?"


S: "No itse asiassa.. Sen jälkeen kun sä jätit mut alttarille, niin.. Mä ja Mico palattiin yhteen."


N: "Aijaa.. No tuota.. Olitteko te pitkäänkin yhdessä..?"


S: "Itse asiassa me ollaan edelleen yhdessä."


N: "Aijaa..? Sepä..kiva! Mä oon tosi.. onnellinen teidän puolesta!"


Nate ei ollut onnellinen heidän puolestaan. Mutta hän yritti parhaansa mukaan olla näyttämättä sitä. Silja tunsi hänet liian hyvin, joten hän ei voinut olla varma menikö se läpi.


S: "Joo, no Mico oli mun ensirakkaus..Eikä transsukupuolisena muutenkaan ole mitenkään helppoa tutustua uusiin simeihin. Mico on aina hyväksynyt mut tällaisena ku mä olen."


Naten rintaa puristi. Silja oli hänen ensirakkautensa ja tieto siitä että hän ei ollut sitä samaa Siljalle, tuntui kuin iskulta vatsaan. Tai jalkoväliin.


N: "Miksi te sitten alunperin erositte?"


S: "Meillä oli sillon niin erilaiset tulevaisuuden tavoitteet. Mä haaveilin avioliitosta ja lapsista, Mico taas ei halunnut kumpaakaan."


N: "No... mitä sit tapahtui? Miksi te palasitte yhteen?"


S: "Sinä tapahduit, Nate. Mä melkein saavutin kaikki haaveet sun kanssa, mutta kun sä lähdit... mä lakkasin haaveilemasta."


Nate oli hetken aikaa sanaton. Hän oli ollut niin keskittynyt omaan tuskaansa nämä kaikki vuodet, että hän ei edes ajatellut miten se kaikki oli Siljaan vaikuttanut.


N: "Voi paska.. tai siis, mä en yhtään tajunnu.. oon tosi pahoillani, Silja.. oikeesti.."


S: "Kiitti, Nate..Vaikka on elämä mun ollut ihan hyvää näinkin."


S: "Mutta kerro mulle kaikki tästä Oliviasta, jonka äiti musta melkein tuli!"

 

Olivia katseli peilikuvaansa voimatta oikein käsittää näkemäänsä.



Hän tiesi kyllä vaa'an lukemista että oli laihtunut, mutta entisten lökövaatteiden kanssa olo oli ollut kaukana siitä.



Nyt kun hän oli rohkaistunut ostamaan uusia vaatteita, hän tajusi näyttävänsä itse asiassa aika kivalta!



Nyt hän uskaltaisi laittaa uuden kuvankin chattiin!



Olivia tunsi ensimmäistä kertaa olevansa aidosti onnellinen. Hän oli jo lähellä ihannepainoaan ja hänellä oli maailman ihanin poikaystävä, jonka hän tapaisi ensimmäistä kertaa parin kuukauden kuluttua. Hän ei malttanut odottaa!



Olivia olisi halunnut soittaa heti Viljamille ja kysyä oliko tämäkin saanut pääsykoekutsun, mutta hän ei ollut kuullut pojasta mitään muutamaan kuukauteen.



Viime helmikuussa he olivat lenkkeilleet yhdessä, kokkailleet terveellisiä ruokia ja tsempanneet toisiaan pääsykokeisiin luvussa.



Kaikki oli ollut hyvin! Ja yhtäkkiä ilman mitään selitystä Viljami oli lakannut vastaamasta Olivian viesteihin ja soittoihin.



Ehkä hän kokeilisi vielä ja laittaisi pojalle viestin.


Seuraavaksi kilahtikin chattiin vastaus Villeltä.



Voi kunpa nämä kaksi kuukautta menisivät nopeasti ja Olivia pääsisi lopultakin rakkaansa luokse!

Mutta Viljamin tilanne vaivasi häntä edelleen.


"Ei vastausta.. yllättävää.."


Hänestä alkoi tuntua, että ehkä paras vaihtoehto olisi mennä käymään pojan luona ja selvittää mitä on tapahtunut!


90 views0 comments
pusukuva-cropped-grayed-pinked-cropped-logoed.jpg
trans.png
bi.png
pride.png
bottom of page