3.23 Yllätysten ilta
- Katja Hyrynkangas
- Sep 6, 2020
- 7 min read
Updated: Oct 6, 2020

Eräänä keväisenä lauantaiaamuna Laura oli valmistautumassa ensimmäisille treffeilleen unelmiensa uroksen Ronin kanssa.

Tai siis, teknisesti ottaen kolmansille. Hänen kaksoissiskonsa Saara oli tavannut Ronin jo kaksi kertaa ja he olivat sopineet deittailevansa poikaa vuorotellen, joten nyt oli lopultakin Lauran vuoro.

"Onkohan tää sittenkään hyvä idea..?"
Hän oli onnensa kukkuloilla - mutta samaan aikaan kauhuissaan. Saara oli stailannut hänet, jotta he näyttäisivät enemmän samalta, mutta erilaista luonnettaan hän ei pystyisi kovin pitkään peittämään.

Saara: "No mitä nyt? Sä pääset lopultakin treffeille Ronin kanssa ja stailaus on täydellinen, miten sä näytät edelleen noin vittuuntuneelta?" Laura: "Ääh, en mä tiedä.. tää ei tunnu oikeelta.."

S: "No pikkuhiljaa pitäis alkaa päättämään, kello tikittää. Tietty jos Roni ei tunnukaan oikeelta, niin kai mä ehdin vielä laittautumaan, vaikka tiukille menee.."

L: "Ääh, ei se siitä oo kiinni, Roni tuntuu enemmän ku oikeelta, mut.. tää valehtelu ei tunnu. Miten mä muka voin esittää uskottavasti sua? Enhän mä edes tiedä mitä kaikkea te ootte puhuneet edellisillä kerroilla!"

S: "No auttaisko se, jos mä kertoisin kaiken mitä me tehtiin ja puhuttiin? Ja kaiken mitä mä tiedän Ronista ja mitä se tietää musta?"

L: "Joo, se auttais tosi paljon! Kerro kaikki!"

S: "Okei, eli Roni on 19 vee, sillä on veli Luukas, mut mä en tiedä minkä ikäinen se on.. sit.. ne asuu niitten faijan kanssa keskustassa, niitten vanhemmat on eronnu ja niitten äiti muutti just Simsinkiin.. niin Ronilla on kans isosisko, joka asuu Simsingissä ja on kai lääkäri tai jotain.."
Hetken kuluttua - ja pitkän selostuksen jälkeen:

L: "Siis mitä sä tarkotat? Millä tavalla Roni oli outo teidän ekoilla treffeillä?"

S: "En mä oikein tiedä.. se vaan oli outo. Tosi hiljainen ja jotenki.. emmätiedä, välttelevä.."

S: "Mutta mä luulen että se oli vaan jännitystä, koska tokat treffit meni paljon paremmin!"

L: "Miten sä uskalsit nähdä sen uudestaan, jos se oli niin outo ekalla kerralla?"

S: "No en mä eka meinannukaan. Mut sit se pyyteli niin sinnikkäästi anteeksi ja vannoi että kaikki oli vaan väärinkäsitystä. Kai mä sit vaan päätin antaa sille vielä yhden mahdollisuuden ja oon tosi onnellinen, että annoin!"

L: "Antamisesta puheenollen.. Onks mitään vielä..tapahtunut?"

S: "Me pussattiin viimeksi, ei muuta. Me ollaan kuitenkin nähty vasta pari kertaa, ei oo vielä ehtinyt tapahtua kovin kummoisia."

L: "Niin, nämä on siis kolmannet treffit! Odottaakohan se multa jotain? En mä oo vielä valmis!"

S: "Mä en ees tullu ajatelleeksi tuota. Mut en mä usko.. Tai siis mä toivon että ei, en mä kyl halua että sä alat säätämään sen kanssa mitään."

L: "Aijaa, että sulla vaan on oikeus tehdä sen kanssa juttuja?? Mä en ehkä oo vielä valmis, mutta en tasan tarkkaan suostu tollaseen!!"

L: "Ei tää mitenkään tuu onnistumaan, jos sä nuoleskelet sen kanssa ihan into pinkeenä ja mä en saa hipaistakaan! Se on joo jätkä, mut kyllä se nyt viimeistään siinä vaiheessa tajuaa jotain."

S: "En mä kyl ajatellu, että tää jatkuis niin pitkään.. Mä annan sun nähdä Ronin tän yhden kerran, jotta sä näkisit että teillä ei oo tasan mitään yhteistä."

L: "Et sä voi mitenkään tietää onko meillä mitään yhteistä vai ei. Meillä voi olla vaikka kuinka paljon yht.." S: "No mikäpä siinä, jos sua kiinnostaa mennä sen kanssa ajamaan motocrossia. Tai lähteä lomalla Simsinkiin tsekkaamaan Simlandin korkein benjihyppytorni. Tai.."

L: "Okei, sun pointti tuli selväksi.." S: "..Uudessa-Simlannissa on kuulemma parhaat aallot ja köysiradat, joten jos sua kiinnostaa suunnitella Ronin kanssa yhteistä reissua sinne, niin mikäpä siinä.."

L: "Okei, OKEI! Sun pointti tuli selväksi!! Lähetään nyt vaan sinne keskustaan, mä en jaksa vatvoa tätä enää.." S: "Kai sitten.."
Saara huokaisi ja lähti pukemaan kenkiä. Laura katseli siskonsa perään mietteliäänä. Saaralla ja Ronilla oli selkeästi mennyt tosi monet jutut yksiin ja Laura olisi halunnut olla vain onnellinen tämän puolesta, mutta.. Miten ihmeessä hän itse tunsi vetoa sellaista jätkää kohtaan, jonka kanssa hänellä ei selvästikään ollut mitään yhteistä??
Nyt oli kuitenkin liian myöhäistä peruakaan, joten siskokset lähtivät kohti keskustaa. Treffipaikalla Roni näyttikin jo odottelevan.

Saara livahti nopeasti nurkan taakse piiloon samalla, kun Laura veti syvään henkeä ja lähti kävelemään Ronia kohti.

Roni: "Moi Saara! Siistii nähdä taas."

L: "M-moi, Roni..! Joo, tosi siisti nähdä!"
Kun Roni nappasi Lauran halaukseen, kaikki hänen epävarmuutensa ja jännityksensä katosivat. Hän ei olisi millään halunnut päästää irti, mutta oli pakko.

R: "Noh, kai me sit lähdetään sinne skeittiparkkiin..?"

L: "Tarkotkatsä Xtreme Parkkia? Eiks meidän pitänyt mennä kokeilemaan lentotunnelia?"

R: "Ööööö...siis joo! Nimenomaan! Sitä mä just tarkotan!"

R: "Mitäköhän hittoa mä sekoilen.. "skeittiparkki".. aahahaaa!"

R: "Mutta joo, lähdetään vain sinne Xtreme Parkkiin. Lentotunneli kuulostaa ihan yhtä kivalta ku skeittaus, ihan yhtä.. turvalliselta."

L: "Itse asiassa, mä just tajusin että mulla jäi aamupala väliin ja tuota.. hirvee nälkä, eikä semmonen tunnelissa lentäminen oo varmastikaan hyvä juttu tyhjällä vatsalla, joten.."

R: "Itse asiassa mä mietin just samaa, ihan hirvee nälkä! Lentäminen just nyt ei olis todellakaan turvallista! Mä en ymmärrä miten mä oonkin tänään niin huonosti valmistautunut."

L: "Tuossahan olis sopivasti kahvila, et.. mitä jos mentäis sinne eka, syötäis vähän ja suunniteltais vaik tarkemmin sitä lentohommaa? Että se ois sit varmasti turvallista."

R: "Tosi hyvä idea! Meidän pitää suunnitella se tosi tarkkaan. Ja jos sattuu niin että siinä suunnittelussa menee pitkään eikä ehditä tänään sinne parkkiin, mikä ois siis tosi harmillista, niin mehän voidaan mennä joku toinen päivä!"

L: "Joo! Tai siis, se ois kyl tosi harmillista.."
Kahvilassa oli aluksi vaivaantunut tunnelma, mutta se katosi nopeasti, kun he alkoivat juttelemaan.

Kävi ilmi, että he molemmat rakastivat Coldplayta ja Paulo Coelhoa.

Heillä oli myös todella hauskaa yhdessä ja aika tuntui kiiruhtavan aivan liian nopeaa.

L: "Mulla oli tosi kivaa!"

R: "Niin mullakin! Tässä, kaunis ruusu kauniille naiselle, muistoksi tästä illasta."

R: "Mä haluaisin niin kovasti nähdä sut uudelleen."

L: "Höpsö, tottakai me nähdään uudelleen! Miksei nähtäisi?"

R: "Totta.. mä en silti haluais, että tämä ilta päättyis koskaan."

L: "En mäkään! Eikä sen tarvikaan vielä päättyä, onhan tässä vielä hetki aikaa."

R: "Voi Saara, sä oot niin ihana!"

Laura jähmettyi täysin suudelmasta, joka tuli yllättäen, ilman mitään ennakkovaroitusta. Hän ei ollut kuvitellut ensimmäistä suudelmaansa ihan tällaiseksi.
Hän yritti kuumeisesti miettiä mitä seuraavaksi tekisi tai sanoisi. Hän halusi olla Ronin kanssa, mutta omana itsenään. Hän ei kuitenkaan tiennyt miten Roni suhtautuisi kun kuulisi, että hän ei olekaan Saara.
Hetken aikaa hän puntaroi mahdollisuutta olla vain kertomatta ja jatkaa tätä ihanaa iltaa. Mutta kun Roni sipaisi hellästi hänen hiuksiaan pois kasvojen edestä ja hämmentyi selvästi nähdessään hänen kulmalävistyksensä, Lauran oli pakko kertoa totuus.

L: "Kuule Roni.. mun pitää kertoa sulle yks juttu.. mä en oikeasti ole Saara.."

R: "Mitä?? Kuka sä sitten oot?!"
Laura avasi suunsa kertoakseen, mutta hänet keskeytti Saara, joka ryntäsi paikalle.

S: "MITÄ VITTUA?? Miten sä TAAS sössit kaiken???"

S: "Sun piti nähdä toi jätkä KERRAN! Ja vetää roolia YHDEN ILLAN! OLIKO VITTU LIIKAA PYYDETTY, ETTÄ ET OIS SÖSSINY TÄTÄ JA PALJASTANU KAIKKEA???"

L: "Sori! Mä en vaan pystynyt valehtelemaan. Se ei vaan tuntunut oikeelta!"

R: "Voisko joku kertoa mullekin mitä täällä tapahtuu??"

S: "Noh, mä olen tosiaan oikea Saara, jos herra ei sitä vielä tajunnut."

S: "Ja toi on mun idiootti kaksoissiskoni Laura, joka ei hyväksynyt että me deittaillaan, joten sen oli pakko tunkea mukaan, kuten aina. Ja pilaamaan kaiken, kuten aina."
Laura nieli kiukkunsa ja halunsa väittää vastaan. Huomatessaan Ronin katsovan häntä kysyvästi, hän huokaisi ja veti peruukkinsa pois.

L: "Jep, se on totta. Tällainen mä oikeasti olen. Ihan vaan tavallinen ja tylsä Laura, joka inhoaa yli kaiken kaikkea extremeä ja olis varmaan kuollut sinne lentotunneliin ihan vaan järkytyksestä."

L: "Mä vaan halusin tavata sut, edes kerran, enkä mä keksinyt muutakaan keinoa, sori.. Mä ymmärrän jos sä et halua nähdä mua enää ikinä, mutta älä oo Saaralle vihainen, tää oli kokonaan mun idea. Mä oikeesti haluan, että te ootte onnellisia yhdessä.."
Laura näki sivusilmällä, miten Saara virnuili omahyväisesti. Hetken aikaa hän mietti ansaitsiko tämä oikeasti hänen apuaan enää tässä tilanteessa, mutta toisaalta hän tiesi, että jos Saaran ja Ronin alkava romanssi kaatuu nyt tähän, sisko ei jättäisi häntä ikinä rauhaan. Parasta niellä pettymys ja yrittää olla parempi sim tässä tilanteessa.

Ehkä hän näkisi Ronin joskus, ohimennen. Katselisi parin onnea sivusta. Ehkä hän löytäisi itsekin vielä jonkun. Vaikka juuri nyt ei siltä tuntunutkaan.
Hän odotti näkevänsä seuraavaksi, kuinka Roni tunnustaisi Saaralle ikuista rakkauttaan ja Saara hyppäisi pojan käsivarsille. Ja sitä tuntui Saarakin odottavan. Mutta Roni teki jotain hyvin yllättävää.

R: "Mun pitää kans tunnustaa sulle jotain."
10 tuntia aiemmin:

Roni: "Hyvältä näyttää.."

R:"Uuuu-jeah!"

R:"Tänään sä hurmaat sen mimmin. Viet siltä lopullisesti jalat alta! Uuujeah!"

R: "Mitä sä haluat?" Luukas: "Ooksä näkemässä Saaran tänään?"

R: "Kyllä! Mä näen mun ihanan sexybeibeni tänään! Ja mä vien siltä jalat alta - ihan kirjaimellisesti, me mennään nimittäin Xtreme Parkkiin testaamaan.."

L: "EIks nyt pitänyt olla mun vuoro taas?"

R: "Täh? No en todellakaan päästä sua näkemään sitä enää! Käsitätsä minkä työn mä sain tehdä että sain sen takas, sen jälkeen ku päästin sut jostain käsittämättömästä syystä näkemään sitä ensin? Se piti mua jonain ihme friikkinä! Mä en vieläkään käsitä mitä sä sanoit sille!"

L: "Mä tiedän, mut.. siks just mä haluanki nähdä sen vielä."

L: "Siinä mimmissä vaan on jotain, en mä osaa selittää. Mun on pakko nähdä se vielä! Pliis!"

R: "Oikeesti? Just tänään? Kai sä kuulit ku mä sanoin, että me ollaan menossa Xtreme Parkkiin?"

L: "Joo joo, ihan sama. Mä teen mitä tahansa, että mä näen Saaran taas!"

R: "Oikeesti?"

R: "Ääääh... No okei sit, mut mä tuun mukaan vahtimaan, että sä et taas sössi kaikkea."

R: "Mut mä suostun vain, koska mä haluan nähdä kun teikäläinen paskoo housuunsa siellä tunnelissa."

L: "Kiitti Roni. Sä et tuu katumaan tätä!"

L: "Eli mä olen tosiaan Luukas, Ronin kaksoisveli. Hauska tutustua!"
Laura ei saanut sanaa suustaan, eikä kyllä Saarakaan, mikä oli harvinaista.
Luukas kääntyi ympäri. "RONI!!" hän huusi jonnekin kaukaisuuteen.
Hetken päästä he näkivät hahmon tulevan nurkan takaa ja kävelevän heitä kohti.


R: "Moi kaikki! Moi Saara. Mä oon tosiaan Roni ja tämä tässä on mun idiootti kaksoisveljeni Luukas."
Sen jälkeen kaikki tapahtui nopeasti.

Saara ryntäsi suutelemaan Ronia, joka kaappasi tytön käsivarsilleen. Laura yritti parhaansa mukaan hahmottaa asioiden saamaa käännettä. Unelmien uroksia oli siis koko ajan ollut kaksi??

Eli Saara sai kuin saikin Ronin eikä heidän enää tarvinnut tapella - mutta mitä tämä kaikki nyt tarkoitti? Oliko Luukas kiinnostunut Laurasta vain koska luuli häntä Saaraksi tämän koko ajan? Oliko heidän juttunsa nyt ohi - jos mitään juttua oli koskaan ollutkaan..?

Mutta kun Luukas kääntyi ja katsoi häntä niillä ihanilla nappisilmillään, kaikki epäilykset katosivat yhtäkkiä Lauran mielestä.


Hän oli löytänyt unelmiensa uroksen, joka oli kokonaan hänen omansa! Ensimmäistä kertaa pitkiin aikoihin Laura tunsi olevansa aidosti onnellinen. Tästä alkaisi hänen uusi elämänsä, yhdessä maailman ihanimman pojan kanssa!
Comments