3.37 Nollaus

---

Katrine: "Näytä vielä niitä Viljamin kuvia."

K: "Ellet sä oo jo poistanu ne kaikki kiukuspäissäs."

Olivia: "No en oo, vaikka mieli on kyllä monesti tehny! Ootas."

K: "Noniin, katsotaas miltä näyttää Simlandin suurin kusipää."

K: "Entä sit ne mitä se lähetti sulle Villenä?"

O: "Ne on siellä toisessa kansiossa."

K: "Nojoo, ei kyl ihan heti tajuis! Se on kyl muokannu noita sen kuvia aika paljon."

O: "Nojoo! Siis okei, nyt ku mä katon niin ehkä mä näen sen pikkuhiljaa, mut.."

K: "Noniin, mut et sä silti ois voinu tietää!"

K: "Meinaaksä nyt kutsua sitä Viljamiksi vai Villeksi?"

O: "En mä tiedä. En oo ajatellu asiaa. Enkä mä sitäpaitsi aio kutsua sitä enää miksikään, koska mä en aio puhua sille enää!"

K: "Se on kyl itse asias aika söpö.. Sillai nallekarhumaisella tavalla. Hellou daddy, come to mama.."

Olivia nappasi puhelimen Katrinen kädestä.

O: "Eikä ole! Tai siis, no ehkä on, mut ei sillä oo mitään väliä! Se on valehtelija ja huijari, enkä mä voi ikinä enää luottaa siihen!"

O: "Aaaargh, mä haluun vaan unohtaa sen! Miks mä en pysty unohtaan??"

K: "Kuule, mä autan sua unohtamaan sen."

O: "Miten?"

K: "Luota muhun. Mä tiedän tarkalleen mitä sä tarvit."

---

Nate: "Mihinkäs tytöt on lähdössä?"

O: "Me ajateltiin käydä leffassa ja ehkä syömässä jossain."

N: "Sehän kuulostaa kivalta, pitäkäähän hauskaa! Mekin lähdetään tästä vielä Alissan luokse ja varmaan jäädään sinne yöksi, niin ei tarvi ajatella että me vanhukset täällä valvotaan odottamassa."

N: "Pidähän Katrine huolta, ettei mun tyttäreni eksy tänne valtavaan Simsinkiin. Tälle illalle on luvattu ihan kunnon lumimyrsky, niin pysytelkää sisätiloissa!"

K: "Tottakai. Olivia on turvassa mun kanssa!"

---

O: "Missä me ollaan?"

K: "Tää on mun porukoitten kämppä. Ja vissiin kai sun faijaskin on asunut täällä joskus nuorena."

O: "Ooksä varma, että täällä ei oo ketään..?"

K: "Joo. Mutsi on Kevätlammella auttamassa Ronia ja Luukasta muutossa. Ja faija on yleensä tähän aikaan vetämäs rännejä sen narkkifrendien kaa."

K: "Ei niistä kumpikaan ees tiedä, että mä oon Simsingissä. Eikä niitä tunnu pahemmin kiinnostavankaan."

O: "Pyllystä tollaset vanhemmat.. Mun tilanne ei yhtäkkiä kuulostakaan enää yhtään niin pahalta tohon verrattuna.."

O: "Mut hei, missä se teidän viinakaappi on..?"

K: "No siis.. joka puolella. Avaa mikä tahansa kaappi, siellä on viinaa.

K: "Haluutsä jotain muuta?"

O: "Öööö... Eiks nyt oo aika myöhä kahville?"

Katerine naurahti heleästi.

K: "Ei, höpsö. Jotain muuta! You know, koksuu, pilvee, hepoo, vauhtii..?"

O: "M-mistä sä semmosia saisit..?"

K: "Mä tiedän missä faijan narkkiboksi on."

K: "Se ei tiedä että mä tiedän, eikä se tiedä että mä tiedän sen avauskoodin. Mut mä tiedän!"

O: "Tuota, ei kiitos. Mä taidan tyytyä ihan vaan siihen alkoholiin."

K: "Oolrait, ei se mitään. No mut hei, ole ku kotonas, viinaa löytyy tosiaan vähän joka puolelta, jääkaapissa on olutta ja jos haluat tuopin niin yläkaapista voi ottaa. Mä käyn partsilla poltteleen yhdet tötsyt. Aletaan sit valmistautumaan."

O: "Okei, kuulostaa hyvältä!"

Olivia katseli hetken ympärilleen, epävarmana siitä mitä uskaltaisi tehdä ja mihin uskaltaisi koskea.

Sitten hän otti jääkaapista oluen ja kaatoi sen tuoppiin.

O: "No, tästä lähtee. Uudelle elämälle ilman Viljamia tai muitakaan valehtelevia idiootteja."

Tultuaan parvekkeelta Katrine huikkasi menevänsä valmistautumaan ja katosi toiseen huoneeseen. Olivia kohautti hartioitaan ja korkkasi uuden juoman.

Pienen ikuisuuden (ja kolmannen kaljan) jälkeen:

O: "Oho, wau! Sä näytät tosi upeelta!"

K: "Tänks! Seuraavaksi on sun vuoro. Mennään!"

Hetken päästä:

K: "No nyt näyttää hyvältä! Hoooooot mamaaa!"

O: "En mä oikein tiedä.."

K: "Mitä sä höpsit! Hei luota muhun nyt. Sä oot kuuma, piste."

O: "Kaipa sitten.."

O: "Yyyyyh, mitä tää on??"

K: "Kossukolaa! Ei sen tarvikaan maistua hyvältä, kunhan menee iloisesti päähän."

K: "Mut jos alko ei maistu, niin.. mulla ois tuolla purkissa semmosia kivoja pillereitä.."

K: "Ooksä varma, että sä haluat kokeilla?"

O: "Ei noi ainakaan näytä vaarallisilta.. Mitä noi taas olikaan?"

K: "Ekstaasia. Otetaanko samaan aikaan?"

O: "O-okei.."

K: "Joko alkaa tuntua?"

O: "Joo.. kai.."

O: "Kyl mä kai jotain tunnen.."

Sen jälkeen Olivialla alkoikin niin sanotusti pätkimään ja loppuilta sisälsi runsaasti hämärän peitossa olevia tapahtumia...

---

O: "Siis vau, toi talo niinku.. hehkuu.."

O: "Kaikki on jotenki niin... vau..."

O: "Kaikki on siis.. oikeesti.. siis kaikk-"

O: "Max..?"

Seuraava aamu..

3.36 Anteeksi mitä???

---

Olivia tuijotti Viljamia järkyttyneenä.

Olivia: "Mitä?? Etkä ole, mitä sä sekoilet!!"

Viljami: "Se on totta.. mä olen Ville.."

Olivia kaivoi puhelimen taskustaan ja alkoi vapisevin sormin kirjoittaa viestiä.

Hän lähetti viestin.

Kului sekunti.

Kului kaksi.

Viljamin puhelin kilahti.

Olivia nappasi pojan kännykän pöydältä ja avasi sen. Hänen juuri lähettämänsä viesti killui näytöllä.

O: "Kulta??"

V: "Niin, kun siinähän voi laittaa toiselle lempinimen.. ja sähän tavallaan olet..olit mun kulta.."

O: "Mä en pysty tähän.. mä en vaan.. en pysty.."

Hän tyrkkäsi puhelimen takaisin Viljamille, kääntyi ja käveli ulko-ovesta ulos.

V: "Olivia..?"

V: "Tuu takaisin..!"

---

Nainen: "Mä lähden nyt. Moikka Nate!"

Nate: "Ai sä lähdet jo nyt? Kiva kun kävit ja soitellaan!"

Nainen: "Joo, oli kivaa! Soitellaan!"

Olivia nousi portaat nopeasti ja livahti mitään sanomatta oudon naisen ohi. Sisällä Nate istutti hänet samantien pöytään ja toi ruokalautasen hänen eteensä.

O: "Kuka tuo oli?"

N: "Se oli Alissa. Me ollaan tapailtu tässä jonkun aikaa."

O: "Mut.. mä en ymmärrä. Mä luulin että sä ja Silja tykkäätte toisistanne?"

N: "Taidat olla perinyt Eva-mummosi tarkkanäköisyyden."

N: "Oot oikeassa, kyllähän me tykätään toisistamme. Mutta se ei aina ole niin helppoa."

O: "No höh.."

N: "Mutta kerro mulle nyt mitä sulle kuuluu. Vaikutit jotenkin järkyttyneeltä, kun tulit tänne?"

Tietysti Natea kiinnosti tyttärensä asiat enemmän kuin omansa, mutta hän kyllä myös halusi vaihtaa puheenaihetta. Olivia oli osunut enemmän oikeaan kuin Nate halusi myöntää. Hän oli itsekin kuvitellut, että heidän välillään olisi jotain. Mutta hän ei ollut kuullut Siljasta sitten Olivian muuton. Sen sijaan hän oli nähnyt Siljan ja Micon onnellisia yhteiskuvia Simstagramissa, joten hän oli vetänyt siitä omat johtopäätöksensä.

O: "Eli Viljami on koko tän ajan valehdellut mulle kaikesta.. Mä en tiedä mitä mä teen!"

O: "Mä en halua mennä enää kotiin!"

N: "Kuule, sä voit olla täällä ihan niin pitkään, kuin haluat ja tarvitset. Tämä talo on yhtälailla sun kotisi."

O: "Kiitos, isä."

Nate hymyili. Miten kauan hän olikaan odottanut, että kuulisi Olivian kutsuvan häntä isäksi. Vuosien taistelu tuntui nyt sen kaiken arvoiselta ja hän tekisi sen kaiken uudestaan heti, niin tärkeä Olivia hänelle oli.

O: "Mut.. mitä mä teen nyt Viljamin kanssa..? Mä en halua nähdä sitä enää!"

N: "Mä tulen sun tueksi. Käydään hakemassa sun tavarat heti, kun oot siihen valmis."

N: "Ja tietysti sulla on täysi oikeus olla näkemättä Viljamia enää koskaan tämän jälkeen. Mutta se voisi olla hyväksi, jos antaisit pojan kertoa oma versionsa tapahtumista. Selittää, miksi teki kuten teki. Sun ei tarvi antaa anteeksi, mutta se vois auttaa sua pääsemään tästä yli nopeammin."

---

N: "Siinä taisi olla kaikki."

O: "Omituista miten tyhjältä täällä näyttää. Ahdistavaa."

N: "No, mutta kohta se on ohi ja pääset pois täältä."

V: "Olivia? Voidaanko jutella?"

N: "Mä annan teille hetken aikaa jutella kahdestaan. Onko se sulle ok?"

O: "Joo, kai.."

O: "No, alahan selittää. Miten tää on ees mahdollista?"

V: "Okei, mä selitän!"

V: "No, kuten sä tiedät, niin mä vähän muokkasin mun profiilikuvaa ja.."

O: "Sä väitit mulle, että sä asut Simsingissä ja opiskelet avaruusteknologiaa?!"

V: "Niin no.. niin mä olisin halunnut asioiden olevan.. mä hain just edellisenä vuonna tänne opiskelemaan, mutta se jäi pääsykokeissa muutamaa pistettä vaille. Kai mä en vaan jotenkin pystynyt hyväksymään sitä tai jotain.."

O: "Muutamaa pistettä vaille? Vaikea uskoa että oli niin pienestä kiinni. Sähän et osannut mitään, sillon kun me opiskeltiin yhdessä! Villehän mulle selitt..."

Ainiin, tosiaan.. Viljamihan OLI Ville. Ville OLI Viljami.

Olivian oli vaikea edes tajuta mitä tämä kaikki tarkoitti.

O: "Eikun.. ainiin joo.. sekin taisi olla esitystä?"

V: "No hyvin pitkälti joo.."

V: "Mutta en mä ilkeyttäni sitä tehnyt. Musta oli vaan niin ihanaa katsella sua, kun sä selitit niitä laskukaavoja mulle.."

V: "Musta oli kivaa myös auttaa sua avaamalla niitä juttuja chatissa ja se auttoi muakin hahmottamaan niitä vähän paremmin."

V: "Mutta parasta oli nähdä kuinka sun kasvot oikein hehkuivat, kun sä olit niin innostunut siitä kaikesta."

Olivia on hetken hiljaa.

O: "Onks sun nimi oikeesti siis Viljami vai Ville?"

V: "No virallisesti Viljami. Mutta kaikki kutsuu mua Villeksi."

O: "Kaikki paitsi minä."

V: "Niin.. kaikki paitsi sinä.."

O: "Mikset sä voinut kertoa mulle aiemmin??"

V: "Meni mullakin aikaa ennenku tajusin, että sinä ja se Olivia jonka kanssa mä viestittelin ootte sama sim! Et säkään varsinaisesti näyttänyt profiilikuvassa itseltäsi."

V: "Mutta sä oot oikeessa, mun ois pitänyt.."

V: "Mut miten tuollaisen asian voi edes kertoa? "Muuten, ne hempeät ja.. krhm.. intiimin yksityiskohtaiset viestit sun ja Villen välillä eilisiltana itse asiassa kilahtivat kaikki mun puhelimeeni ja sä oot muutenkin tän koko ajan todellisuudessa kirjoitellut mun kanssa. Ei muistella pahalla!" Enpä usko, että se olis menny kovin hyvin.."

V: "Mä en vaan halunnu menettää sua.."

O: "No kuule nyt sä menetit! Onneksi olkoon."

V: "Ooksä varma? Eikö me voitais jatkaa niinku ennenkin?"

O: "Sä valehtelit mulle! Mä en voi ikinä antaa sitä sulle anteeksi!!"

O: "Siis hetken aikaa mä vielä ajattelin, että..."

V: "Ajattelit mitä..?"

"En mitään," Olivia sanoi hiljaa. Sitten hän nousi, käveli ovesta ulos ja poistui Viljamin elämästä lopullisesti.

Seuraava jakso: Nollaus

3.35 Sinä iltana kaikki muuttui

---

Oli helmikuinen lauantai. Olivia ja Viljami viettivät vapaapäivää yhteisessä kimppakämpässään. Joulu ja uusivuosi olivat tulleet ja menneet, samoin kuin Olivian syntymäpäivä. Häntä ei vain jaksanut kiinnostaa mikään niistä.

Itse asiassa Oliviaa kiinnosti ainoastaan lähinnä maata sohvalla herkkujen kanssa ja katsoa piirrettyjä.

Viljami: "Mitä sä katot?"

Olivia: "En mä oikeestaan tiedä mikä tää on. Tää vaan alko pyörimään ja mä jumituin kattomaan."

V: "Onks kaikki okei?"

O: "Joo.. kai.."

V: "Mä tilasin sitä pitsaa mistä sä tykkäät. Ja laitoin lisätietoihin, että pistävät varmasti vielä sitä tuoretta valkosipulia päälle."

O: "Kiitti.."

V: "Oon ollut tosi huolissani susta.. Vieläkö sä murehdit sitä Maxia..?"

O: "Nojoo.. mut jospa se tästä.."

O: "Anteeks, että mä oon ollu niin alamaissa pitkään.. ja anteeks, että säkin oot taas lihonut mun takia.."

V: "Hei älä nyt tommosia mieti. Eikä sillä painolla oo mulle niin suurta merkitystä."

O: "Osaisinpa mäkin ajatella noin."

O: "Mut kiitti, kun oot niin ymmärtäväinen."

O: "Ehkä mä alan tästä pikkuhiljaa toipumaan."

O: "Mut painoa mä en kyllä saa ihan heti laskemaan.."

V: "Ei sen tarvikaan! Kuule, paino on oikeesti yks merkityksettömistä asioista simin elämässä.."

VIljamin selostaessa maailmankatsomustaan Olivia katseli tätä mietteliäänä.

He olivat olleet ystäviä jo pitkään ja Viljamista oli tullut hänelle todella läheinen. Sittemmin Olivia oli yrittänyt löytää itselleen poikaystävän joka olisi yhtä ihana, mutta tuloksetta.

V: "Usko mua. Sä oot hyvä just tollasena."

Mutta.. voisiko ongelma olla siinä, että Viljamin kaltaisia poikia ei vain tullut ihan joka päivä vastaan..?

Entä jos hän oli itse ajatellut koko jutun ihan väärin, eikä siksi nähnyt jotain mikä oli ollut koko ajan hänen silmiensä edessä..?

---

SYOTin (Simsingin yliopiston opiskelijajärjestön) ystävänpäiväbileet olivat samana iltana, ja vaikka Oliviaa ei alunperin olisi voinut vähempää kiinnostaa, Viljami sai hänet ylipuhuttua.

Olivialla oli silti hyvä tunne tästä illasta. Tänään tapahtuisi varmasti jotain hyvää ja asiat lähtisivät lopultakin raksuttamaan oikeaan suuntaan, hän oli varma siitä.

Toisaalta samaan aikaan hän oli todella hämmentynyt kaikesta. Ja erityisesti siitä miten hän itse oli alkanut näkemään Viljamin ihan uudessa valossa.

Mutta Viljami oli hänen paras ystävänsä! Ja Ville oli se poika, jonka kanssa hän oli jakanut kaikki salaisimmatkin ajatuksensa jo pitkään, kauemmin kuin hän oli edes tuntenut Viljamin. Ja Villeä kohtaan hänellä oli romanttisia tunteita. Ei niitä voinut noin vain pyyhkäistä pois! Ei se olisi reilua Villeäkään kohtaan. Olkoonkin, että tämä ei ollut suostunut vielä tapaamaan Oliviaa.

Mutta tänään siihen tulisi muutos! Hän tekisi Villelle selväksi, että jos tämä ei tarttuisi tilaisuuteen nyt, hän menettäisi Olivian lopullisesti. Poika tulisi ihan varmasti kuorestaan ulos ja heidän onnellinen elämänsä yhdessä voisi alkaa!

Ville näytti olevan offline. Mutta on tietojen mukaan kuitenkin ollut linjoilla ihan viimeisen kymmenen minuutin sisällä, joten toivoa oli, että hän näkisi Olivian viestin piankin.

Olivia tunsi olonsa kevyemmäksi saatuaan lopulta avauduttua tunteistaan. Ville tekisi varmasti oikean päätöksen ja tulisi tapaamaan häntä tänään. Olivia oli varma siitä!

---

V: "Wau, sä näytät upealta!"

O: "No kiitti. Kunhan nyt jotain heitin päälle."

O: "Mut joo, lähdetään vaan sinne bileisiin."

O: "Mä vaan tsekkaan vielä nopeesti yhden jutun.."

O: "Hei, se on käynyt lukemassa mun viestit! Jee!"

O: "Mutta ei ole vastannut.. outoa.."

V: "Olivia, mä.. mun pitää kertoo sulle yks juttu.."

O: "No mitä?"

Viljami oli hetken hiljaa. Hänestä se hetki tuntui ikuisuudelta, mutta hän ei ollut varma huomasiko Olivia sitä edes.

V: "Ville ei oo tulossa.."

"Mitäh??" Olivia irtaantui samantien puhelimensa syövereistä, käännähti ympäri ja tuijotti Viljamia epäuskoisena. Hän oli varmasti kuullut väärin. Sitäpaitsi mistä Viljami edes tiesi, että hän odotti viestiä juuri Villeltä??

V: "Ville ei oo tulossa tänään.. mä tiedän sen, koska.."

Viljami veti syvään henkeä. Hänen äänensä tärisi ja sydän hakkasi miltei rinnasta ulos.

Mikään ei tulisi tämän jälkeen olemaan ennallaan.

V: "Mä tiedän sen, koska VIlle on.. mä. Mä oon Ville."

Seuraava jakso: Anteeksi mitä???