4.12 Krah pthyi!

---

Nate: "Tosi mahtavaa saada Janni meille työharjoitteluun!"

Janni: "Hei mutsi, se Sannin kaveri Kiira on yrittäny

soittaa sulle, onks sun puhelimesta akku loppu tai jotain?"

Olivia: "Eei, kyllä minä latasin tämän–

Ohhoh, katsopas kehvanaa."

Sanni: "Eksä oikeesti muista? Se "Krah Pthyi" mimmi? Heitti yhden

nolon viraaliläpän Simtchissa ja luuli heti olevansa nyt isoki julkkis?"

Kiira: "Sanni mitä vittua sä nyt selität?"

Sanni: "No kyl sä tiiät sen! Venaa mä näytän sul–

Voi vittu, mutsi soittaa.. Mitä helvettiä mä sanon sille?!"

Sanni ei todellakaan ollut varautunut puheluun kotoa. Mutta kysymys kuului, että tiesikö äiti hänen sairaalakeikastaan? Ja jos tiesi.. niin ennen kaikkea miten vitussa??

Sanni: "No moi mutsi! Mitäs..?"

Sanni: "Aa, te ootte Simsingissä.. Joo, ymmärrän,

puhelimet voi unohtua lentokonetilaan.."

Kiira.. Pitihän se arvata.. Ei riittänyt että se oli lörpötellyt hänen tilanteestaan pitkin kyliä, vaan hänen vanhempansakin tiesivät!

Sanni: "Äh, ei se mitään ollu.. vähän heikotusta vaan..

Mutsi hei, kaikki on ihan hyvin!"

Mutsi ei siis tiennyt ihan kaikkea. Hyvä niin. Sanni ei todellakaan kaivannut mutsin vauhkoamista juuri nyt. Se kuitenkin jättäisi heti kaiken mitä on tekemässä ja ryntäisi suorinta tietä tän–

Sanni: "Mitä? Ei, teidän ei todellakaan tarvi tulla tänne!

Ihan oikeasti, kaikki on hyvin!"

"Mutsi hei, rauhotu nyt! Ihan oikeesti! Ei oo mitään hätää," Sanni pomppasi turhautuneena ylös.

Sanni: "Mutsi hei- oliks toi faija? Anna puhelin sille..

Moi faija! Joo, siis kaikki on ihan hyvin, ei mitään hätää.."

Olivian selvitellessä Sannin asioita Nate käytti tilaisuuden keskustellaksen Jannin kanssa tulevasta harjoittelusta.

Nate: "..ja jos sinua kiinnostaa, voimme käydä tutustumassa myös

Huntington-konsernin muihin toimipisteisiin. Olemme laajentaneet

erityisesti ulkomailla, uusin toimipiste taitaa sijaita Simspanjanssa."

"Niin ja konsernin varsinainen pääkonttorihan sijaitsee Los Simgelesissä," Nate jatkoi. "Meillä on siellä hulppea kartanokin, olisipa kyllä tosi mahtavaa päästä käymään siellä taas!"

Hänen nostalginen hehkutuksensa tyssäsi kuitenkin alkuunsa, kun Olivia tuli takaisin.

Janni: "Joo, kuulostaa hyvältä. Saitko sä Sannin kiinni?"

Olivia: "Joo. Siellä oli kaikki ihan hyvin. Sannilla pääsi vain verensokerit

laskemaan liikaa ja säikähti tietysti, kun ei saanut meitä kiinni."

"Mahtoi olla aikamoinen säikähdys, kun niin monta kertaa oli pitänyt soittaa," Janni naurahti ja haukotteli sitten. "Nyt kun systerillä on kaikki kondiksessa, niin mä taidan mennä vielä nukkumaan."

Olivia katseli tytärtään mietteliäänä. Ei ihmekään että Jannia väsytti, heillä oli ollut niin aikainen lähtö, että yöunet oli jääneet lyhyiksi. Haukotus tarttui Oliviaan ja hän vilkaisi kelloa. Kyllähän tässä ehtisi hyvin muutaman tunnin torkahtamaan.

Nate: "Itse asiassa, voisitko Olivia jäädä vielä hetkeksi?"

Olivia: "Mene sinä vain, minä juttelen vielä Nate-papan kanssa!"

Nate hörppi kahvia hiljaa, kunnes Janni oli kivunnut portaat yläkertaan ja makuuhuoneen ovi kolahti kiinni. Sitten hän laski kupin pöydälle ja katsoi Oliviaa vakavana.

Nate: "Olivia. Minun pitää puhua kanssasi

yhdestä hyvin tärkeästä asiasta."

Nate: "Olen päättänyt jäädä eläkkeelle. Ja haluan, että Janni ottaa paikkani firman johdossa."

Olivia: "Että mitäkä?"

---

Antsu: "Maza? Mis jäbä on?"

Maza: "Venaa, meitsi tulee ihan just."

Antsu tuhahti. Maza itse laittoi viestiä ja käski hänet hetipaikalla tänne! Oli vielä muka ihan hirveä tilanne päällä.

Antsu: "Joo ei mikään kiire, ei mulla ittellä oo elämää tai mitään.."

Pienen ikuisuuden jälkeen:

Maza: "Bro. Nyt on tilanne päällä."

Antsu: "Aijaa? Onko se tilanne tässä huoneessa meidän kanssa?"

Maza: "Bro! Sä et auta nyt yhtään! Mä oon tosissani!"

Antsu: "Niin minäkin. Venailin jäbää

meinaan ikuisuuden tos noin."

Maza: "No ihan sama sit saatana! Meikäläinen kärsii

tässä, niin jos meinaat vaan vittuilla niin unohda koko juttu."

Antsu: "Heei, älä nyt. Tottakai mä autan

veljeä hädässä. No kerropa mikä on ongelma?"

Maza: "Naiset, bro! Ne on ongelma!"

Antsu: "No mikäpä muukaan."

---

Olivia: "Eihän Jannilla ole mitään kokemusta firman johtamisesta!

Mitä ihmettä sinä oikein kuvittelet?! Et sinä voi heittää nuorta tyttöä

syvään päätyyn ihan tuosta vaan!!"

Nate: "Rauhoituhan nyt. Ei hän tietenkään heti hyppäisi johtajan tuolille!

Ei kukaan ole heittämässä ketään yhtään mihinkään."

Nate: "Minä tarjoan hänelle kaiken tarvittavan koulutuksen ja toimin

henkilökohtaisesti hänen mentorinaan niin kauan, että hän on

valmis johtamaan firmaa itsenäisesti."

Nate: "Mutta pidetään tämä nyt toistaiseksi meidän välisenä.

En halua asettaa Jannille paineita vielä tässä vaiheessa."

---

Maza: "–ja siis hei, meitsihän vie jalat alta

keneltä tahansa senjoritalta, ei se siitä oo kiinni–"

"Todellakin," ovelta kuului tyrskähdys, joka keskeytti Mazan mahtailevan monologin.

Erica: "Ne pyörtyy, ku ne haistaa sun viikkoja muhineet hikisukkas. Moi Antsu!"

Antsu: "Moi Erica, miten menee?"

Maza: "Onks sun pakko tunkee joka paikkaan.."

Erica: "Ööö, ainaki viimeks ku tarkistin ni tää oli munki koti."

Maza: "Valitettavasti.."

Maza: "Excuse me, mä avaudun mun traagisesta elämästä tässä. Niin että voisitko mitä ystävällisimmin painua vittuun siitä."

"Ihan miten vaan," Erica tuhahti ja paineli aamupalansa kanssa takaisin yläkertaan.

Maza: "Vaikka mitäpä tässä avautumiset enää auttaa.. Meitsi on tainnu mogata kaiken.."

Antsu: "Hei bro, älä stressaa. Eiköhän me saada teikäläisen muija leppymään!"

Maza: "Meinaatko että meitsillä ois vielä tsäänssi?"

Antsu: "Todellakin!"

Antsu: "Teikäläinenhän kaataa minkä tahansa senjoritan vai miten se meni!"

Portaiden yläpäästä kuului Erican repeilyä.

"Ei tarvi yhtään hei vittuilla siinä!" Maza tiuskaisi riittävän kovalla äänellä, että se kuului varmasti yläkertaan saakka.

Maza: "Ihanku ei olis jo tarpeeksi vaikeeta muutenkin.."

Antsu: "Venaas, Sanni soittaa. Mitäköhän asiaa sillä nyt on, justhan mä tulin sen luota?"

---

Tarina jatkuu taas näillä näkymin ensi viikolla :)